Joulukuun sheippausprojekti alkoi vasta tapaninpäivänä. Katsottiin tv:stä opaskoirakoulusta kertovaa ohjelmaa ja siitä inspiroituneena ajattelin, että voisin kerrankin opettaa Unnalle jonkun oikeasti hyödyllisen tempun ;-). Ajattelin, että hyödyllistä olisi se, jos Unna osaisi etsiä ja tuoda mulle puhelimen käskystä. Sheippausprojektin lopullinen tavoite siis on se, että voin itse maata sohvalla ja pyytää Unna hakemaan puhelimen oli se sitten missä vain.
Aluksi tämä tavoite oli tietenkin pilkottava osiin. Aloitin sillä tavalla, että istuin lattialla ja laitoin puhelimen mun ja Unnan väliin. Naksautin Unnalle aluksi kaikista puhelimeen päin kohdistuvista liikkeistä. Näitä ei tarvittu kuin muutama, ja Unna jo nosti puhelimen mulle - asioiden nostaminen, kantaminen ja noutaminen on Unnalle jotenkin niin luonnollinen tapa toimia... Nostin sitten kriteeriä sillä tavalla, että laitoin puhelimen ensin viereiselle tuolille ja odotin, että Unna tuo sen siitä mulle käteen. Tämäkin onnistui helposti. Tässä vaiheessa sitten nimesin toiminnan ja vihjeenä toimi siis "puhelin".
Tämän jälkeen homma jatkui niin, että vein puhelinta eri huoneisiin ja erilaisiin paikkoihin ja pyysin Unnaa hakemaan sen mulle. Hyvin onnistui tämäkin. Mutta vaikka noutaminen onnistuikin, tässä vaiheessa oli kuitenkin aika selvää, että Unna ei vielä ollut sisäistänyt vihjeen merkitystä, vaan pikemminkin ajatteli, että "ahaa, nyt leikitään tätä puhelinleikkiä". Testasinkin seuraavaksi sitä, miten hyvin Unna puhelin-vihjeen tuntee, sillä tavalla, että laitoin lattialle erilaisia leluja, ja sanoin "puhelin". No, ensin tuli käteen motivointipatukka! Jätin palkitsematta ja kyllä se puhelin sieltä sitten löytyi. Seuraavaksi vahvistamme nyt siis puhelimen erottamista muista "leluista" ja sitä, että puhelin-vihje liittyy nimenomaan puhelimen noutamiseen.
Ja joo, on se puhelin tietenkin tämän jälkeen aina vähän kuolassa, mutta eipä se mua haittaa.... :-)
Ja kyllähän me joulukuussa ja nyt tammikuun alussa ollaan paljon muutakin temppuiltu, mutta lähinnä enimmäkseen ollaan vahvistettu vanhoja juttuja. Peruuttamista ollaan harjoiteltu niin, että Unna peruuttaisi kauemmaksi ja irti musta niin, että mun ei tarvitsisi liikkua ollenkaan. Tämä menee ihan hyvin. Lisäksi viime päivinä olen vahvistellut kosketusalustaa, koska taidan kuitenkin kokeilla sitä ruudun opettamisessa. Lisäksi ollaan harjoiteltu kiertämistä toiseen suuntaan. Kohteiden kiertäminen vasemmalta puolelta on Unnalle helppoa, mutta toiseen suuntaan se oli vaikeampaa. Nyt tämäkin kuitenkin rupeaa menemään jo sujuvammin. Tokoiltukin ollaan tietenkin päivittäin, mutta siitä "raportoin" erikseen myöhemmin.
lauantai 5. tammikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti