Unna joutui pojan syntymän aikoihin tietenkin "olosuhteiden pakosta" treenitauolle. Unna on tottunut treenaamaan lähes joka päivä jotakin, ja tauko onkin ottanut välillä vähän koville. Omaa tekemistä on siis pitänyt keksiä. Onneksi Unna keksii lähinnä ihan hyödyllisiä juttuja: se tarjoilee kaukojen asennonvaihdoksia palkkion toivossa, tuo mulle aina puhelimen (mitäs menin opettamaan...), kun löytää sen jostakin, ja kantaa kaikki muutkin irtotavarat näytille. Välillä tästä puuhastelusta on ihan hyötyä, koska itse en vauva sylissä kaikkiin paikkoihin taivu. Välillä taas Unna keksii myös vähemmän hyödyllistä tekemistä. Kaikki irtopaperit esimerkiksi on ihan pakko repiä palasiksi.... Mutta hyvähän se on, että neito on aktiivinen :-)
Tauko on kuitenkin selvästi tehnyt Unnan tokotaidoille hyvää: luoksetulossa on vauhtia ihan uudella tavalla ja kaukojenkin tekniikka on selvästi muhinut pikkuneidin pääkopassa. Viime päivinä on vihdoin alettu treenata vähän säännöllisemmin. Vaunulenkkien yhteydessä on tehty aina pikaisia viiden-kymmenen minuutin treenejä ja muutaman kerran ollaan iltaisin käyty Unskin kanssa kaksistaan AMK:n kentällä.
Tänään Unna treenasi luoksetulon seiso-pysäytystä, ruutua, metallinoutoa ja kaukoja. Luoksetulon pysäytys on ihan ok, mutta tarvii vielä varmuutta, sillä pysäytys venyy turhan pitkäksi vielä aika usein. Ruutu sujuu hyvin. Nyt pitäisi vaan vielä vahvistaa sitä täsmälleen oikeaa paikkaa ruudussa. Ja loppuosaa on harjoiteltu vielä aika vähän.
Pallopalkka toimii ruudussa hyvin, mutta välillä Unna saa palkan myös ruudun sisäpuolella. Ja kyllä se makupaloilla myös hyvin palkkautuu :-)
Kaukoissa kaikki vaihdot alkavat olla teknisesti aika ok. Olen tehnyt useimpia vaihtoja pelkillä suullisilla käskyillä, kun en ole saanut päätettyä käsimerkkejä. Käsimerkit on nyt kuitenkin otettava mukaan kuvioihin ja matkaa edelleen pidennettävä.
Treenattavaa siis riittää... Jos päästään halliin harjoittelemaan, niin ehkä voitaisiin startata voittajaluokassa vielä tämän vuoden puolella. Toivottavasti ainakin :-)
Millakin treenasi tänään Juuson kanssa seuraamista, luoksetuloa ja noutoa. Vauhtia seniorilla riittää.
Millaa on myös venytelty ja "kuntoutettu" fysioterapetin ohjeiden mukaan. Etujalan ontuma onkin hävinnyt, mutta takajaloissa on vielä paljon jäykkyyttä. toivottavasti sein vähenee kuntoutuksen myötä.
4 kommenttia:
Suurensuuret onnittelut poikavauvasta! Mukavaa, että koirat ovat ottaneet uuden tulokkaan hyvin vastaan. Kyllä ne on vaan niin ahkeria, kun jaksaa treenata kovasti uudesta elämäntilanteesta huolimatta! :-O
Siis tarkoitin, että ootte ahkeria, kun jaksatte treenata ;) Ja koiratkin toki. Taisi jäädä näkyviin tuonne yksi kommentti, jonka poistin, kun piti vielä muokata ;) Tää täällä säätää nyt ihan urakalla..
Lämpimät onnittelut perheenlisäyksestä!! Uskomattoman reippaita te kyllä olette... :) Koirille rapsutukset ja ihmisille rutistukset!
Lähetä kommentti