Viime viikkojen treenit ovat pitäneet sisällään superpaljon kaukoja. Osittain "olosuhteiden pakosta" (=vauva vaatii osansa ja kaukoja voi hyvin treenata sisällä) ja osittain, koska kaukot on meidän ikuisuusprojekti. Niiden treenaaminen ei lopu koskaan, ei ikinä, ei todellakaan. Treenattavaa on kosolti, kuten tänään kuvattu video osoittaa:
Teknisestihän nuo onnistuvat suht ok, vaikkakin seisomasta-maahan-vaihdossa on takajalkojen tepuuttelua. Ei kuitenkaan hirveästi etene. Mutta tuo haukkuminen!!! On pikkuneiti niin tomerana, että ei edes kuule käskyjä. Vaikka mitä tekisin, Unna pamauttaa aina jossakin kohtaa kaukoja haukun ilmoille. Ehkä sille pitäisi haukkua takaisin... Muissa tokoliikkeissä Unna ei ole ollenkaan näin haukkuherkkä, mutta jotenkin olen osannut tehdä nimenomaan kaukoista sen liikkeen, jonka aikana on ihan pakko komentaa.
No, harjoitukset jatkuvat. Jospa tämä liike jo vuoden päästä olisi kisakunnossa...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti